LH 2.4 ja EZK116K — infoa ja säädöt

Vaikka LH 2.4 on suunniteltu jo 1980-luvulla, se on oppiva ja aikakaisekseen yllättävän kehittynyt järjestelmä. Virittäessä on kuitenkin ymmärrettävä sen tekniset rajat, erityisesti ilmamassamittarin (IMM) osalta.

Et voi. Aina kun B200/B230-moottoreissa muutetaan ilmamassamittarin kokoa tai suuttimien virtausta, se vaatii vastaavat muutokset moottorinohjauksen ohjelmistoon (ns. lastuun). Järjestelmä ei osaa automaattisesti skaalata polttoaineen syöttöä oikein, jos fyysiset komponentit muuttuvat merkittävästi.

LH 2.4 käyttää Bosch HLM2 -sarjan mittareita (esim. loppuosa -016). Yksikkö: Mittaus perustuu ilman massavirtaukseen, jota mitataan kiloina tunnissa (kg/h). Jännite: IMMun lähtöjännite on välillä 0–5 V. Tarkistusarvo: B230-moottorissa ehjän ja puhtaan IMMun lähtöjännite tyhjäkäynnillä on noin 2,3 V (sallittu heitto +/- 0,1 V). Jos jännite poikkeaa tästä merkittävästi, mittari on likainen tai viallinen.

Vakio 016-loppuinen mittari saavuttaa rajansa (noin 5 V) yllättävän nopeasti turboahdetuissa moottoreissa: B230FK/FT: Noin 1 barin ahtopaineilla mittari on "tapissaan" jo 4500 rpm jälkeen. Tämän pisteen jälkeen mittari ei pysty enää kertomaan ohjaukselle lisääntyneestä ilmamäärästä, jolloin seos voi mennä vaarallisen laihoille ilman oikeaa ohjelmointia.

LH 2.4 on ns. ryhmäruisku, mikä tarkoittaa seuraavaa: Se suihkuttaa polttoainetta kaksi kertaa kierroksen aikana kaikista neljästä suuttimesta samanaikaisesti. Ruiskutusmäärää säädellään suuttimien aukioloajalla. Vakiosuuttimet on skaalattu niin, että maksimikuormalla ja -kierroksilla niiden käyttöaste (Duty Cycle) on noin 80 %.

Ei ole. IMMu on epälineaarinen, eli jännitteen nousu ei vastaa suoraan ilmamäärän nousua tasaisessa suhteessa. Tästä syystä LH-ohjausyksikön sisällä on erillinen linearisointitaulukko, joka muuttaa jännitetiedon oikeaksi massavirtaukseksi.